Fonttikoko

Viivankorkeus

Kontrasti

Muita vaihtoehtoja

Kiinteä näyttely

Vierailu Viron Merimuseon näyttelyissä Paks Margareetan museo-vierailukeskuksessa on ikään kuin tutkimusretki merivaltio Viron historiaan. Vieraan edessä avautuu virolaisten merenkulkuhistoria tähän mennessä vähälle huomiolle jääneestä keskiaikaisesta rahtiliikenteestä nykyaikana suosittuun merimatkailuun. Monenlaisia tarinoita ovat kertomassa noin 700 historiallista esinettä, Merimuseon runsas laivojen pienoismallien kokoelma, jossa on mukana varta vasten uusiin tiloihin tilatut 17 uutta mallia sekä lukuisat käsin kosketeltavat ratkaisut.

Museo avataan loppuvuodesta 2019.

Meri vaurastutti – Tallinnan merenkaupan tarina alkaa jo keskiajalta

Suuri osa Hansaliittoon kuuluneen Tallinnan sataman ja kaupungin välisestä liikenteestä kulki Ison rantaportin (Suur Rannavärav) kautta ja siksi se on paras paikka kertoa siitä, miten merenkulku antoi tärkeän panoksensa Tallinnan vaurastumiseen. Ison rantaportin rakennukset on Tallinnan vanhaan kaupunkiin kuuluvina keskiaikaisina rakennuksina listattu Unescon maailmanperintöluetteloon. Lue lisää Ison Rantaportin historiasta

Museossa voi:

  • Tutustua arkeologisiin löytöksiin aina Paks Margareetan tykkitornin rakentamista edeltäneiden kaupungin puolustusrakenteiden yksittäisiin osiin. 1300- ja 1400-luvulta peräisin olevat muurien osat ja kanava avattiin vasta uuden museon perustamisen yhteydessä vuonna 2018 ja auttoivat osaltaan luomaan selkeämmän kuvan koko alueen historiallisesta kehityksestä.

Silloisten aikojen silminnäkijänä on ollut museon tähtiesine, melkein 20 m pituinen koggin hylky. Koggeiksi sanotaan yleisesti ottaen yksimastoista ja korkeilla laidoilla varustettua keskiaikaisia rahtialuksia, jotka purjehtivat lähinnä Pohjan- ja Itämerellä. Museossa esillä oleva koggi löydettiin vuonna 2015 Tallinnasta maan sisältä ja koko Euroopan mittakaavassa todellinen harvinaisuus, koska aluksen runko on säilynyt melko hyvin ja hylyn sisältä ja läheltä löydettiin melkein 700 esinettä, jotka kertovat osaltaan siitä, miten ja mihin alus ja sen miehistö aikoinaan kulki. Lue lisää koggin löytämisestä

Koggin salissa eli museon entisellä sisäpihalla ja sen vieressä oleva kaksitasoisessa näyttelytilassa voit:

  • Saada uutta tietoa siitä, kuinka laaja keskiaikainen hansakaupunkien liitto oli ja millaisia tavaroita silloin kuljetettiin;
  • Saada kattavan kuvan koggin rakentamisesta ja muista keskiaikaisista laivatyypeistä;
  • Kuunnella tarinoita kauppiaiden kirjeenvaihdosta ja tietoja silloin käytetyistä paino- ja rahayksiköistä;
  • Kuvagalleriasta yhteenvedon koggin löytymisestä ja sen Merimuseoon kuljettamisesta.


Kaikkien tuulien kuljettamana – vuosisatoja kestänyt purjelaivojen aikakausi

Tykkitornin toinen kerros on varattu purjeveneille, jotka kuljettivat rahtia aina vain kauempana sijaitsevista satamista ja olivat tärkeässä asemassa uusien maiden ja mantereiden löytämisessä. Virolaiset aloittavat isojen purjelaivojen rakentamisen 1800-luvun keskivaiheilla. Näillä main rakennetut purjeveneet ylittivät toistuvasti päiväntasaajan, kulkivat Kap Hornin niemen ympäri ja vierailivat muissakin kaukaisissa satamissa.

Purjelaivojen salissa voit:

  • Nähdä ammattimaisten pienoismallien rakentajien rakentamia kokonaisia ja läpileikkausmalleja sekä puolimalleja, jotka toimittivat virolaisten laivanrakentajien toiminnassa esisuunnitelmien ja työpiirustusten virkaa;
  • Tutkia Viron rannikolla puisten laivojen rakentamisessa käytettyjä työkaluja;
  • Katsoa eksoottisia esineitä, tutustu merimiesten elämään purjeveneen kyydissä ja kuunnella hauskoja tarinoita virolaisten merimiesten seikkailuista.
  • Lukuisten digitaalisten ratkaisujen kautta saa kattavan kuvan merikauppaverkostosta, purjevenetyyppien kehityksestä, Baltian saksalaisten tutkimusmatkailijoiden meriretkistä ja historiallisesta taustasta neljän vuosisadan ajalta;
  • Navigoinnin teematilassa on esille paras valikoima Viron Merimuseon kokoelmista, joka ei ole aikaisemmin ollut yleisön nähtävissä sekä digitaalisen katsauksen virolaista majakoita pienoismalleineen.


Höyry muuttaa maailman

Viron ensimmäinen säännöllinen höyrylaivareitti oli vuonna 1837 avattu Tukholma-Turku-Helsinki-Tallinna-Pietari -reitti, jolla liikennöivät siipiratasalukset Storfürsten ja Fürst Menschikow. Kun suurissa merivaltioissa ylitti höyrylaivojen kokonaisvetoisuus jo 1800-luvun lopulla purjelaivojen vetoisuuden, niin sama kehitys oli Virossa todettavissa vasta Ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sitä seurasi Viro rahtialuslaivaston nopea kasvu ja 1930-luvun lopulla oli rahtilaivaston kokonaisvetoisuus 1000 asukasta kohtaan maailman valtioiden joukossa 7. sijalla ja Itämerenmaiden osalta 3. sijalla.

Höyrylaivojen salissa voit:

  • Nähdä lukuisia alusten pienoismalleja, jotka kaikki on teetetty uutta näyttelyä varten virolaisilla, ahvenanmaalaisilla ja englantilaisilla pienoismallien rakentajilla;
  • Tutkia höyrylaivoissa käytettyjä esineitä sekä merimiesten henkilökohtaisia tavaroita
  • Valita digiratkaisuista laivamatkan Haapsalusta Pietariin tai Kuressaaresta Tukholmaan sekä tutustua matkustaja-alusten mainoksiin tai lämmittäjien ja konemestareiden arkisiin toimiin merimatkan aikana;
  • Perehtyä virolaisten varustamoiden tarinoihin kahden maailmansodan väliseltä kaudelta ja tärkeimpiin tuonti-vientitavaroihin vuosilta 1880-1940.


Teknologian jatkuva kehitys

1900-luvun toisella puolella vaihdettiin höyrylaivat moottorilaivoihin ja tämän myötä alkoi navigointitekniikan nopea kehitys. Laivan miehistön lukumäärä väheni, matkustajien ja rahdin määrä taas kasvoi. Entistä tehokkaampien ja ympäristöä säästävien teknisten ratkaisujen kehittäminen jatkuu edelleen.

Museorakennuksen ylimmässä, moottorilaivojen kerroksessa voit:

  • Nähdä Viron merkittävämpien rahti-, matkustaja ja kalastusalusten pienoismalleja;
  • Katsoa nykyaikaisia ja vanhempia univormuja sekä aluksiin ja niiden miehistöihin liittyviä esineitä;
  • Kuunnella vanhempien ja nuorempien merimiesten tarinoita elämästä laivassa;
  • Astua Itämeren nykyaikaisimman aluksen mukaan inspiraatiota saaneelle navigointisillalle;
  • Saada digitaalisten ratkaisujen avulla kattavan kuvan nykypäivän merialusten liikennöintitiheydestä, alustyypeistä, moottoreiden toiminnasta sekä teollisesta kalastuksesta;
  • Kokeilla tietoja ja taitoja erilaisen vaikeustason merenkulkumerkkeihin liittyvien navigointitehtävien ratkaisemisessa;
  • Lähettää matkan aluksen, jonka lokikirja lähettää viestejä myös museovierailun jälkeen.

 

Katso sovelluksesta, miten näyttelyn kuraattorit esittelevät koggin ja purjelaivojen salista valittuja esineitä.

Paks Margareetan museo-vierailukeskuksen vierailun luonnollisena jatkeena on lähinnä 1900-luvun merenkulkuun keskittynyt Viron Merimuseon interaktiivinen näyttely Lentosatamassa.