{"id":17553,"date":"2019-01-04T15:46:46","date_gmt":"2019-01-04T13:46:46","guid":{"rendered":"http:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/historiasta-ja-merenkulusta-kiinnostuneille\/koge\/"},"modified":"2021-02-26T13:06:00","modified_gmt":"2021-02-26T11:06:00","slug":"koggi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/historiasta-ja-merenkulusta-kiinnostuneille\/koggi\/","title":{"rendered":"Koggi"},"content":{"rendered":"

Koggin aikakausi ja k\u00e4site<\/strong><\/p>\n

It\u00e4merell\u00e4 toimi 1200-1600-luvulla Hansaliitto \u2013 suuri kauppakaupunkeja yhdist\u00e4v\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6, johon kuuluivat Pohjois-Saksan, Alankomaiden, Liivinmaan ja Skandinavian kaupungit. Vaikka hansakaupungit olivat yhteydess\u00e4 toisiinsa l\u00e4hinn\u00e4 laivojen kautta, on keskiaikaisia puulaivoja s\u00e4ilynyt vain muutama.<\/p>\n

Koggiksi sanotaan keskiaikana Pohjois-Euroopassa laajalti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollutta purjealusta, jota k\u00e4ytettiin sek\u00e4 rahti- ett\u00e4 sotalaivana. T\u00e4llaiset alukset olivat tilavia, niiss\u00e4 oli iso lastiruuma sek\u00e4 yleens\u00e4 yksi masto ja yksi suuri raakapurje. Koggissa oli viel\u00e4 muitakin rakenteellisia ominaisuuksia, jotka tekev\u00e4t niist\u00e4 selke\u00e4sti muista aikakauden laivatyypeist\u00e4 poikkeavia.<\/p>\n

Koggin hylyn l\u00f6yt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

Satamarakenteita tuhonneista ja laivoja rannalle heitt\u00e4neist\u00e4 myrskyist\u00e4 on Tallinnan historiankirjoissa useita merkint\u00f6j\u00e4 ja nykyisell\u00e4 satama-alueella tiedet\u00e4\u00e4n olevan my\u00f6s maan sis\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4neit\u00e4 hylkyj\u00e4. Arkeologit eiv\u00e4t siis olleet kovin yll\u00e4ttyneit\u00e4, kun he vuonna 2015 l\u00f6ysiv\u00e4t Kadriorgin entisen huvipuiston alueelta kerrostalojen rakentamisen yhteydess\u00e4 kaksi hylky\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isest\u00e4 l\u00f6ytyneest\u00e4 aluksesta, joka sai nimekseen Viljo, oli tallella en\u00e4\u00e4 kappale pohjaa ja vasenta laitaa. Puun i\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelyyn tehtyjen testien perusteella todettiin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 limisaumainen laiva oli rakennettu todenn\u00e4k\u00f6isesti 1400-luvun lopulla.<\/p>\n

Toinen alus l\u00f6ydettiin perustusten ponttisein\u00e4n asentamisen yhteydess\u00e4, kun kaivinkone yht\u00e4kki\u00e4 kaivoi esiin puulaivan kappaleita. Hylky sai kaivinkoneenkuljettajan mukaan nimekseen Peeter. Aluksi luultiin, ett\u00e4 hylky on pahasti hajonnut \u2013 maasta nousi esiin hylyst\u00e4 irronneita kappaleita ja isoja osia rungosta, joten hetken aikaa n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 oli l\u00f6ydetty jopa kaksi hylky\u00e4. Kun kaivettiin syvemm\u00e4lt\u00e4, tulivat v\u00e4hitellen esiin 18 m pitk\u00e4n ja 6 m leve\u00e4n tilavan rahtilaivan \u00e4\u00e4riviivat.<\/p>\n

Koggin l\u00e4helt\u00e4 l\u00f6ytyneet esineet<\/strong><\/p>\n

Mit\u00e4 enemm\u00e4n pintakerroksia hylyn p\u00e4\u00e4lt\u00e4 poistettiin, sit\u00e4 enemm\u00e4n yll\u00e4tyksi\u00e4 alus tarjosi. Aluksen ymp\u00e4rilt\u00e4 ja sen sis\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ydettiin keraamisia astioita, ty\u00f6kaluja, nahkak\u00e4sineit\u00e4, jalkineita ja muiden (todenn\u00e4k\u00f6isesti) vaatekappaleiden paloja. Ilmeni, ett\u00e4 alus oli jaettu kahdella v\u00e4lisein\u00e4ll\u00e4 kolmeen osaan. Per\u00e4npuoleisesta tilasta kaivettiin esiin palaneita tiili\u00e4, kalanruotoja, puutynnyri, kivihuhmare sek\u00e4 viljan jauhamiseen tarkoitettu k\u00e4sikivi. Aluksen per\u00e4ss\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut aluksen keitti\u00f6 eli kapyysi, jossa todenn\u00e4k\u00f6isesti s\u00e4ilytettiin elintarvikkeita ja valmistettiin miehist\u00f6lle ruokaa. Aluksen lastiin viittaavasta suurimmasta tilasta l\u00f6ytyi puutynnyreit\u00e4, joissa oli kalanruotoja.<\/p>\n

Alukselta l\u00f6ytyneet saviastiat oli suurimassa osiin valmistettu Saksassa, asiantuntijoiden arvion mukaan 1300-luvulla. Aluksen i\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelemiseen otettiin sen puusta 16 n\u00e4ytett\u00e4, joita analysoitiin Tarton yliopiston laboratorioissa. Selvisi, ett\u00e4 aluksen rakentamiseen k\u00e4ytetyt puulajit (tammi ja m\u00e4nty) oli kaadettu 1200-luvun lopulla ilmeisesti nykyisen Puolan alueella. Alus saattoi n\u00e4in ollen valmistua 1300-luvun alussa.<\/p>\n

Luultavasti l\u00e4hinn\u00e4 It\u00e4merell\u00e4 purjehtinut alus upposi Tallinnan rannan tuntumassa 1300-luvun alkupuolella eli aikana, jolloin Tallinnalla oli runsaasti kaupank\u00e4ynti\u00e4 muiden kaupunkien kanssa. My\u00f6s aluksen muoto viittasi siihen, ett\u00e4 hylky oli aikoinaan Hansaliiton kaupunkien v\u00e4lill\u00e4 kulkeneen aluksen.<\/p>\n

L\u00f6yt\u00f6jen merkitys<\/strong><\/p>\n

Aluksen rungon puhdistamisen j\u00e4lkeen todettiin, ett\u00e4 alustavat oletukset olivatkin oikeita. Aluksen laidat oli rakennettu limisaumaisena, mutta aluksen pohjalankut oli asennettu tasasaumaisesti. Lankut oli kiinnitetty kaariin puisilla tapeilla, mutta limisaumaiset lankut oli kiinnitetty rautanauloilla, jotka oli isketty lankkujen reunoihin ja puusta ulos ty\u00f6ntyv\u00e4 naulan k\u00e4rki oli k\u00e4\u00e4nnetty taaksep\u00e4in ja isketty kiinni lankkuun. Aluksen tiivist\u00e4miseen oli k\u00e4ytetty sammalta, jota saumojen p\u00e4\u00e4lle laitetut puiset listat pitiv\u00e4t paikoillaan. Laitojen puhdistamisen j\u00e4lkeen l\u00f6ydettiin my\u00f6s listojen kiinnitt\u00e4miseen k\u00e4ytettyj\u00e4 pieni\u00e4 metallihakasia. Aluksen ruumasta puhdistettiin esiin sis\u00e4k\u00f6li ja maston jalka, johon aluksen masto, jossa oli suuri raakapurje, kiinnittyi. Kaikki n\u00e4m\u00e4 merkit, kuten my\u00f6s aluksen leve\u00e4 ja laakea k\u00f6li ja s\u00e4ilynyt suora kokkapuu viittaavat koggiin.<\/p>\n

Koggien merkitys It\u00e4meren keskiaikaiseen kaupank\u00e4yntiin on ollut hyvin laaja ja vaikuttava. Aivan kuten nyky\u00e4\u00e4nkin, oli my\u00f6s keskiaikana isojen tavaram\u00e4\u00e4rien kuljettaminen meriteitse edullisin ratkaisu ja n\u00e4it\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 hoitivat Hansaliiton aikana l\u00e4hinn\u00e4 koggit. Tutkijat ovat todenneet, ett\u00e4 ilman koggia ei Hansaliiton laajaa kauppakaupunkien ja -teiden verkostoa olisi koskaan syntynytk\u00e4\u00e4n. Koggit olivat siis todellisia ty\u00f6juhtia, jotka kuljettivat Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 turkiksia ja vahaa ja Saksan kaupungeista kaikenlaisia tavaroita kalliista mausteista aina kalaan, olueen ja viiniin. Er\u00e4s t\u00e4rkeimpi\u00e4 tavaroita oli L\u00fcneburgista ja Bayesta hankittu suola, jota kuljetettiin kirjaimellisesti kokonaiset ruumalastilliset kerrallaan. Suolakauppa oli my\u00f6s yksi Tallinnan kasvavan vaurauden l\u00e4hteit\u00e4 ja Tallinnan sataman kautta kulki vuosien saatossa varmaankin satoja koggeja. Tallinnan-tapaisen vanhan kauppakaupungin kannalta on koggin hylyn l\u00f6ytyminen yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin viikinkialuksen l\u00f6ytyminen Saarenmaalta. Ensimm\u00e4isen kerran olemme saaneet mahdollisuuden keskiaikana Tallinnaan tavaroita toimittaneen ja kaupungin kehitykseen t\u00e4rke\u00e4n panoksensa antaneen laivatyypin, koggin, v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n tutkimiseen.<\/p>\n

Tarkista kaupassa https:\/\/meremuuseumipood.ee\/en\/product-category\/books\/<\/a><\/p>\n

Kirjallisuus<\/em>:
\nRoio, M et. al. <\/em>2016. Medieval ship finds from Kadriorg, Tallinn. – Archaeological Fieldwork in Estonia 2015, 139\u2013158.
\nRoio, M et. al. <\/em>2016. Uppunud vrakid Kadrioru maap\u00f5uest. \u2013 Muinsuskaitse aastaraamat 2015, 4\u20138.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Koggin aikakausi ja k\u00e4site It\u00e4merell\u00e4 toimi 1200-1600-luvulla Hansaliitto \u2013 suuri kauppakaupunkeja yhdist\u00e4v\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6, johon kuuluivat Pohjois-Saksan, Alankomaiden, Liivinmaan ja Skandinavian kaupungit. Vaikka hansakaupungit olivat yhteydess\u00e4 toisiinsa l\u00e4hinn\u00e4 laivojen kautta, on…","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":17533,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-17553","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17553"}],"collection":[{"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17553"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17553\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20484,"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17553\/revisions\/20484"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17533"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17553"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}