Suurta Rantaporttia kutsutaan alkul\u00e4hteiss\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1359 nimell\u00e4 Strandporte, ja vuodesta 1384 l\u00e4htien nimell\u00e4 ”major Strandporte\u201d.<\/p>\n
Vuonna 1510 aloitettujen t\u00f6iden aikana rakennettiin rantaporttiin uusi esiportti ja l\u00e4nsitorni, jota on 1800-luvun alkupuolelta l\u00e4htien kutsuttu nimell\u00e4 Paksu Margareeta (entiselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Rosencrantz). Rakennuskompleksi rakennettiin ennen kaikkea sataman puolustamiseksi, ja sen piti olla ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n mahtipontinen.<\/p>\n
Tykkitornin rakennuksen suunnitteli ilmeisesti Clemens Pale. Vuodesta 1520 l\u00e4htien toimi ty\u00f6njohtajana Gert Koningk M\u00fcnsterist, joka oli ilmeisesti johtanut my\u00f6s Olevisten kirkon rakennust\u00f6it\u00e4. Peruskorjausty\u00f6t valmistuivat t\u00e4ydellisesti vuonna 1531. P\u00e4\u00e4t\u00f6iden p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 (1529) kertoo dolomittinen liekkityylinen vaakunataulu portin etusivulla. Tykkitorni Paksu Margareeta on 3\/4-ympyr\u00e4n muotoinen, l\u00e4pimitaltaan 25 metri\u00e4 ja seinien paksuus on 5,5 \u2013 2,25 metri\u00e4. Seinien paksuus ohenee asteittain yl\u00f6sp\u00e4in. Tornin katot olivat puisia vahvoja palkkikattoja, jotka tukeutuivat voimakkaaseen kiviseen keskipylv\u00e4\u00e4seen. Tornin korkeus oli maanpinnan luonnollisen laskeuman vuoksi l\u00e4nsipuolella 16 metri\u00e4 ja it\u00e4puolella 22 metri\u00e4. Paksu Margareetan yhteyteen rakennettiin my\u00f6s 3 metrin paksuinen ja 6,8 metrin korkuinen suojavalli tykkiaukkoineen Paksusta Margareetasta Stoltingin torniin saakka.<\/p>\n
1603 \u2013 1609 rakennettiin n\u00e4iden esiporttien eteen viel\u00e4 toinenkin esiportti, ns. valliportti. Valliportin rakennuskompleksiin kuului kaksi puoliympyr\u00e4n muotoista renessanssiportaalia puuovineen sek\u00e4 nostosilta. Vuosina 1640 \u2013 1650 rakennettiin Paksu Margareetan koilliskulman eteen Hornbastion. Vuosisadan lopulla se rekonstruoitiin Suuren Rantaportin bastioniksi.<\/p>\n
Vuosina 1683 \u2013 1704 rekonstruoitiin my\u00f6s Paksu Margareeta itse \u2013 alkuper\u00e4inen machicoulis-aukko ja siin\u00e4 sijainnut kerros purettiin ja korvattiin tavallisella tykkikerroksella, tornin itsens\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli korkea kivikatto.<\/p>\n
1800-luvulla Paksu Margareeta muutettiin vankilaksi. Vuonna 1884 valmistui Paksun Margareetan etel\u00e4kyljelle 4-kerroksinen kalkkikivest\u00e4 rakennettu vankilan apurakennus. Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen aikana vankila sytytettiin palamaan, vankilan johtaja ammuttiin saman talon edess\u00e4, ja koko rakennuskompleksi raunioitui. Vuosina 1938 \u2013 1940 rekonstruoitiin vankilan apurakennus ja esiporttirakennus kaupunginmuseon tiloiksi. Samaan aikaan kunnostettiin Paksun Margareetan muurit, rakennettiin niille katokset ja palautettiin my\u00f6s 1800-luvulla ikkunoiksi rakennetut ampuma-aukot.<\/p>\n
1978 \u2013 1981 rekonstruoitiin koko s\u00e4ilynyt rakennuskompleksi Merimuseon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Rekonstruointit\u00f6iden aikana rakennettiin Paksuun Margareetaan ter\u00e4sbetonikatot, palautettiin sen avoin tasannekerros sek\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 tykkitornia muistuttava ulkomuoto.<\/p>\n
Paksun Margareetan ja Suuren Rantaportin rakennuskompleksin peruskorjaussuunnitelman laati vuosina 1978-1979 puolalainen arkkitehti Jerzy Matusiak-Tusiacki.<\/p>\n
Museon toivottiin valmistuvan vuonna 1980 Tallinnassa j\u00e4rjestettyjen Moskovan olympiakilpailujen purjeregattiin menness\u00e4, mutta rakennusty\u00f6t venyiv\u00e4t ja Merimuseon n\u00e4yttely avattiin tornissa vuonna 1981.<\/p>\n
31.1.2018 Paksun Margareetan museo suljettiin peruskorjaust\u00f6it\u00e4 varten. Uusi Paksun Margareetan museo-vierailukeskus avattiin 29.11.2019. Tutustu kehitysprojektiin ja siit\u00e4 saatuihin palkintoihin t\u00e4ss\u00e4<\/a>.<\/p>\n