{"id":17540,"date":"2019-01-04T15:23:22","date_gmt":"2019-01-04T13:23:22","guid":{"rendered":"http:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/historiasta-ja-merenkulusta-kiinnostuneille\/pusinaitus\/"},"modified":"2020-05-13T11:51:03","modified_gmt":"2020-05-13T09:51:03","slug":"kiintea-nayttely","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/historiasta-ja-merenkulusta-kiinnostuneille\/kiintea-nayttely\/","title":{"rendered":"Perusn\u00e4yttely"},"content":{"rendered":"<p>Vierailu Viron merimuseon n\u00e4yttelyiss\u00e4 Paksun Margareetan museo-vierailukeskuksessa on kuin tutkimusretki Viron merivaltioon. Eteesi avautuu virolaisten merenkulkuhistoria t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 v\u00e4h\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neest\u00e4 keskiaikaisesta rahtiliikenteest\u00e4 nykyajan merimatkailuun. Monenlaisia tarinoita ovat kertomassa noin 700 historiallista esinett\u00e4, merimuseon runsas laivojen pienoismallikokoelma, jossa on mukana varta vasten uuteen n\u00e4yttelyyn tilatut 17 mallia sek\u00e4 noin 50 digitaalista ja k\u00e4sin kosketeltavaa ratkaisua.<\/p>\n<p class=\"western\"><span style=\"font-size: large;\"><span lang=\"fi-FI\"><b>Meri vaurastutti \u2013 Tallinnan merinkaupan tarina alkaa keskiajalta <\/b><\/span><\/span><\/p>\n<p class=\"western\"><span lang=\"fi-FI\">Suuri osa Hansaliittoon kuuluneen Tallinnan sataman ja kaupungin v\u00e4lisest\u00e4 liikenteest\u00e4 kulki Ison rantaportin (Suur Rannav\u00e4rav) kautta ja siksi se onkin paras paikka kertoa siit\u00e4, miten merenkulku rikastutti Tallinnaa. Ison rantaportin rakennukset on Tallinnan vanhaankaupunkiin kuuluvina keskiaikaisina rakennuksina listattu Unescon maailmanperint\u00f6luetteloon. <\/span><a href=\"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/historiasta-ja-merenkulusta-kiinnostuneille\/iso-rantaportti\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><span lang=\"fi-FI\"><u>Lue lis\u00e4\u00e4 Ison Rantaportin historiasta<\/u><\/span><\/a><\/p>\n<p class=\"western\"><span lang=\"fi-FI\">Museossa voi:<\/span><\/p>\n<ul>\n<li>tutustua arkeologisiin l\u00f6yd\u00f6ksiin aina Paksun Margareetan tykkitornin rakentamista edelt\u00e4neisiin kaupungin puolustusrakenteiden yksitt\u00e4isiin osiin. 1300- ja 1400-luvulta per\u00e4isin olevat muurien osat ja kanava l\u00f6ydettiin vasta uuden museon perustamisen yhteydess\u00e4 vuonna 2018 ja ne auttoivat tarkentamaan historiallista kehityst\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"western\"><span lang=\"fi-FI\">Aikansa todistajaksi on museon t\u00e4htiesine, melkein 20 metrin pituinen koggin hylky. Koggiksi sanotaan yleisesti yksimastoista ja korkeilla laidoilla varustettua keskiaikaista rahtialusta, joka k\u00e4ytettiin l\u00e4hinn\u00e4 Pohjan- ja It\u00e4merell\u00e4. Museossa esill\u00e4 oleva koggi l\u00f6ydettiin vuonna 2015 Tallinnasta maan sis\u00e4lt\u00e4 ja on Euroopan mittakaavassa todellinen harvinaisuus, koska aluksen runko on s\u00e4ilynyt melko hyvin ja hylyst\u00e4 l\u00f6ydettiin melkein 700 esinett\u00e4, jotka kertovat miksi, miten ja mihin alus ja sen miehist\u00f6 olivat matkalla. <\/span><a href=\"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/historiasta-ja-merenkulusta-kiinnostuneille\/koggi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><span lang=\"fi-FI\"><u>Lue lis\u00e4\u00e4 koggin l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4<\/u><\/span><\/a><\/p>\n<p>Koggisalissa eli museon entisell\u00e4 sis\u00e4pihalla ja sen vieress\u00e4 olevassa kaksitasoisessa n\u00e4yttelytilassa voit:<\/p>\n<ul>\n<li>saada tietoa siit\u00e4, kuinka laaja hansakaupunkien liitto oli ja millaisia tavaroita silloin kuljetettiin;<\/li>\n<li>saada kuvan koggin rakentamisesta ja muista keskiaikaisista laivatyypeist\u00e4;<\/li>\n<li>kuunnella tarinoita kauppiaiden kirjeenvaihdosta ja saada tietoja silloin k\u00e4ytetyist\u00e4 paino- ja rahayksik\u00f6ist\u00e4;<\/li>\n<li>saada kuvagalleriassa katsauksen koggin l\u00f6ytymisest\u00e4 ja sen kuljettamisesta merimuseoon.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"western\"><span lang=\"fi-FI\"><br \/>\n<\/span><span style=\"font-size: large;\"><span lang=\"fi-FI\"><b>Kaikkien tuulien kuljettamana \u2013 vuosisatoja kest\u00e4nyt purjealusten aikakausi <\/b><\/span><\/span><\/p>\n<p>Tykkitornin toinen kerros on varattu purjealuksille, jotka kuljettivat rahtia aina vain kauempana sijaitsevista satamista ja olivat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa uusien maiden ja mantereiden l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4. Virolaiset aloittavat isojen purjealusten rakentamisen 1800-luvun keskivaiheilla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 rakennetut purjealukset ylittiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4ntasaajan, kulkivat Kap Hornin ymp\u00e4ri ja vierailivat muissakin kaukaisissa satamissa.<\/p>\n<p class=\"western\"><span lang=\"fi-FI\">Purjealussalissa voit:<\/span><\/p>\n<ul>\n<li>n\u00e4hd\u00e4 ammattimaisten pienoismallien rakentajien rakentamia kokonaisia ja l\u00e4pileikkausmalleja sek\u00e4 puolimalleja, jotka toimittivat virolaisten laivanrakentajien toiminnassa esisuunnitelmien ja ty\u00f6piirustusten virkaa;<\/li>\n<li>tutkia Viron rannikolla puisten laivojen rakentamisessa k\u00e4ytettyj\u00e4 ty\u00f6kaluja;<\/li>\n<li>katsella eksoottisia esineit\u00e4, tutustua merimiesten el\u00e4m\u00e4\u00e4n purjealuksella ja kuulla hauskoja tarinoita virolaisten merimiesten seikkailuista;<\/li>\n<li>saada lukuisten digitaalisten ratkaisujen kautta kuvan merikauppaverkostosta, purjealustyyppien kehityksest\u00e4, Baltian saksalaisten tutkimusmatkailijoiden retkist\u00e4 ja historiallisesta taustasta nelj\u00e4n vuosisadan ajalta;<\/li>\n<li>n\u00e4hd\u00e4 navigoinnin teematilassa parhaan valikoiman navigointilaitteista Viron merimuseon kokoelmista, jota ei ole aikaisemmin esitelty sek\u00e4 digitaalisen katsauksen virolaisista majakoista pienoismalleineen.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"western\"><span lang=\"fi-FI\"><br \/>\n<\/span><span style=\"color: #000000;\"><span style=\"font-family: Calibri, serif;\"><span style=\"font-size: large;\"><span lang=\"fi-FI\"><b>H\u00f6yry muuttaa maailman<\/b><\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n<p>Viron ensimm\u00e4inen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen h\u00f6yryalusreitti oli vuonna 1837 avattu Tukholma-Turku-Helsinki-Tallinna-Pietari -reitti, jolla liikenn\u00f6iv\u00e4t siipiratasalukset Storf\u00fcrsten ja F\u00fcrst Menschikow. Kun suurissa merivaltioissa h\u00f6yrylaivojen kokonaisvetoisuus ylitti jo 1800-luvun lopulla purjealusten vetoisuuden, niin Virossa vasta Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen. Sit\u00e4 seurasi Viron rahtialuslaivaston nopea kasvu ja 1930-luvun lopulla oli rahtilaivaston kokonaisvetoisuus 1000 asukasta kohti 7. sijalla maailmassa ja It\u00e4meren valtioissa 3. sijalla.<\/p>\n<p class=\"western\"><span lang=\"fi-FI\">H\u00f6yrylalussalissa voit:<\/span><\/p>\n<ul>\n<li>n\u00e4hd\u00e4 lukuisia alusten pienoismalleja, jotka on teetetty uutta n\u00e4yttely\u00e4 varten virolaisilla, ahvenanmaalaisilla ja englantilaisilla pienoismallien rakentajilla;<\/li>\n<li>tutkia h\u00f6yryaluksilla k\u00e4ytettyj\u00e4 esineit\u00e4 sek\u00e4 merimiesten henkil\u00f6kohtaisia tavaroita;<\/li>\n<li>valita digiratkaisuista laivamatkan Haapsalusta Pietariin tai Kuressaaresta Tukholmaan sek\u00e4 tutustua matkustaja-alusten mainoksiin tai l\u00e4mmitt\u00e4jien ja konemestareiden arkisiin toimiin laivalla;<\/li>\n<li>perehty\u00e4 virolaisvarustamoiden tarinoihin kahden maailmansodan v\u00e4liselt\u00e4 kaudelta ja t\u00e4rkeimpiin tuonti-vientitavaroihin vuosilta 1880-1940.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"western\"><span lang=\"et-EE\"><br \/>\n<\/span><span style=\"font-size: large;\"><span lang=\"fi-FI\"><b>Teknologian jatkuva kehitys<\/b><\/span><\/span><\/p>\n<p>1900-luvun toisella puolella h\u00f6yryalukset vaihdettiin moottorialuksiin, mist\u00e4 alkoi my\u00f6s navigointitekniikan nopea kehitys. Laivan miehist\u00f6n lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni, matkustajien ja rahdin m\u00e4\u00e4r\u00e4 taas kasvoi. Entist\u00e4 tehokkaampien ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4vien teknisten ratkaisujen kehitt\u00e4minen jatkuu edelleen.<\/p>\n<p>N\u00e4yttelyn ylimm\u00e4ss\u00e4, moottorialuskerroksessa voit:<\/p>\n<ul>\n<li>n\u00e4hd\u00e4 Viron merkitt\u00e4v\u00e4mpien rahti-, matkustaja- ja kalastusalusten pienoismalleja;<\/li>\n<li>katsella nykyaikaisia ja vanhempia univormuja sek\u00e4 aluksiin ja niiden miehist\u00f6ihin liittyvi\u00e4 esineit\u00e4;<\/li>\n<li>kuunnella vanhempien ja nuorempien merimiesten tarinoita el\u00e4m\u00e4st\u00e4 laivassa;<\/li>\n<li>astua It\u00e4meren nykyaikaisimmasta aluksesta inspiraatiota saaneelle navigointisillalle;<\/li>\n<li>saada digitaalisten ratkaisujen avulla kuvan nykyp\u00e4iv\u00e4n merialusten liikenn\u00f6intitiheydest\u00e4, alustyypeist\u00e4, moottoreiden toiminnasta sek\u00e4 teollisesta kalastuksesta;<\/li>\n<li>kokeilla tietojasi ja taitojasi eri vaikeustasoisten merenkulkumerkkeihin liittyvien navigointiteht\u00e4vien ratkaisemisessa;<\/li>\n<li>l\u00e4hett\u00e4\u00e4 matkan aluksen, jonka lokikirja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viestej\u00e4 my\u00f6s museovierailun j\u00e4lkeen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p class=\"western\"><span lang=\"fi-FI\"><a href=\"https:\/\/meremuuseum.ee\/fmapp\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Katso sovelluksesta<\/a>, miten kuraattorit esittelev\u00e4t koggi- ja purjealussalista valittuja esineit\u00e4. <\/span><\/p>\n<p class=\"western\"><span lang=\"fi-FI\">Paksun Margareetan museo-vierailukeskuksen vierailun luonnollisena jatkeena on l\u00e4hinn\u00e4 1900-luvun merenkulkuun keskittynyt Viron merimuseon interaktiivinen n\u00e4yttely <a href=\"https:\/\/meremuuseum.ee\/lennusadam\/fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Lentosatamassa<\/a>. <\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vierailu Viron merimuseon n\u00e4yttelyiss\u00e4 Paksun Margareetan museo-vierailukeskuksessa on kuin tutkimusretki Viron merivaltioon. Eteesi avautuu virolaisten merenkulkuhistoria t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 v\u00e4h\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neest\u00e4 keskiaikaisesta rahtiliikenteest\u00e4 nykyajan merimatkailuun. Monenlaisia tarinoita ovat kertomassa noin&#8230;","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":17533,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17540"}],"collection":[{"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17540"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17540\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19871,"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17540\/revisions\/19871"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17533"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/meremuuseum.ee\/paksmargareeta\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17540"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}